Pois mustasta aukosta

Hoitoalan palkkakiista ja muutkin epäkohdat tuntuvat ajaneen alan imagon ja kehittämismyönteisyyden mustaan aukkoon, josta ulospääsyä ei näy. Myös sosiaalisessa mediassa olen törmännyt negatiiviseen ilmiöön, missä hoitoalan lakkotoimia kannattavia toivotaan pahimmillaan hirteen. Hoitoalan palkkaus ei ole tasa-arvoinen. Hoitajana annan tukeni Superin ja Tehyn työtaistelutoimiin ja tavoitteeseen parantaa hoitoalan palkkausta.

STM:n uuden kansliapäällikkö Veli-Mikko Niemen mukaan uutisointi keskittyy terveydenhuollon virheisiin ja poikkeamiin, vaikka suurin osa järjestelmästä toimii ihan hyvin. Uutisointi on Niemen mukaan myös yksi syy hoitajapulaan. Näen ongelmien kumpuavan kauempaa ja uutisoinnin olevan vain seuraus eikä varsinainen syy. Jyväskylän yliopiston yhteiskuntapolitiikan professori Teppo Kröger toteaa iltalehdessä (12.8.2022), että Suomen vanhustenhoidon rahoitusvaje on jopa 1,8 miljardia euroa, mikäli Suomi haluaisi päästä pohjoismaiselle tasolle. Tämä kertoo pitkään jatkuneesta aliresursoinnista ja järjestelmän virityksestä äärimmilleen. Tämän asian ratkaisu on pitkälti poliittisessa päätöksenteossa. Haluammeko olla pohjoismaisella tasolla, vai tyydymmekö vähempään?

Ongelmien kuvailu ei vie eteenpäin. Alaa pitää päästä kehittämään ja uusien hyvinvointialueiden pystyä tekemään asioita toisin, paremmin. Tulevaisuuttakin pitää rakentaa. Nuorille alan parhaat puolet pitää tuoda esille. Hoitoala on erittäin monipuolinen. Alalta löytyy hoivatyötä, mielenterveystyötä, työtä lasten parissa, leikkaussalityötä…listaa voi jatkaa pitkään. Ensihoito on ollut nuorten parissa viime aikoina erityisen suosittu, ja sitä kautta alalle on tullut työvoimaa.

Myös hyvinvointialueen pitää tehdä asioita uudella tavalla. Omalääkärimallia on esitetty yhdeksi keinoksi parantaa järjestelmää. Tutkimus osoittaa, että saman yleislääkärin hoitaessa potilaita sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät sekä terveydenhuollon palveluiden kokonaistarve ja -kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys paranee. Tällaista tutkittua tietoa me tarvitsemme jalkauttaa alueelle. Keinot ”joita olisi ihan kiva kokeilla” voidaan unohtaa. Jatkohoitoon pääseminen näyttää olevan ainakin leikkaustoiminnassa haaste ja päivystysten ruuhkautumista on kuvattu uutisoinnissa. Samaan aikaan hoitohenkilöstön määrä on Itä-Suomessa korkeampi kuin koskaan. Miksi tämä yhtälö ei toimi? Onko meillä ihmiset tekemässä vääriä tehtäviä? Tämä on tutkittava.

Siispä toivotetaan uudet opiskelijat tervetulleiksi alalle, jossa on vara valita mieleisiä työtehtäviä. Lopetetaan hoitajien syyllistäminen sekä solvaaminen somessa. Tehdään yhdessä Itä-Suomesta terveempi sekä parempi paikka tehdä töitä ja käyttää sote-alan palveluita. Käytetään muutokseen tutkimukseen pohjautuvia hyviä käytäntöjä. Uskalletaan tehdä asioita paremmin.

Heikki Miettinen Sd PSHVA:n Ikäihmisten ja hoivapalveluiden lautakunta