Pidetään koululaisistamme huolta

Monessa perheessä jännitetään yhdessä nuoren kanssa yläkouluun siirtymistä.  Usein
vanhemmat pohtivat, että yläkouluun siirtyessä lapsi on tullut aikuisuuden eteen ja pärjää
jo ihan yksinkin.

Tämä on vääristynyt ajatus, josta myös vanhempainilloissa tulisi puhua. 
Nuori tarvitsee pitkään vanhempansa huolenpitoa ja suojaa kasvaakseen aikuiseksi.
Hyvinvoinnin- ja terveyden edistämisen merkitys kunnissa tulee lisääntymään.
Vuodenvaihteessa taloudellisesti raskas sote siirtyy hyvinvointialueiden kustannettavaksi
ja näin kuntien menot tulevat pienenemään merkittävästi. Kuntien rahoituksen
valtionosuuden suuruus määräytyy osaksi HYTE-kertoimella ja niiden tekemän
hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön mukaan. Tämä on hyvä kannustin, mutta
pelkästään näihin indikaattoreihin ei voi tuijottaa.
On todettu, että toimiva kodin ja koulun yhteistyö sekä vanhemmille suunnitellut illat
takaavat nuorelle parhaimman ja turvallisimman koulupolun. Näillä toimilla vahvistetaan
kasvua kohti aikuisuutta, vaikka koululaisten ongelmina nouseekin päihteet, nuuska,
yksinäisyys ja monet mielenterveyden ongelmat. 
Koululle ja opettajille kuuluu lainmukainen tehtävä kasvatus- ja opetustyössä ja yhteistyö
on kirjattu perusopetuslakiin.  Lisäksi valtioneuvoston perusopetuksen tavoite on kirjattu
jokaisen saamaan oman kehitystasonsa ja tarpeidensa mukaista opetusta, ohjausta ja
tukea.

Viime vuosina moni asia on kuitenkin muuttunut nopeasti koulumaailmassa.
Kasvatustieteen ja psykologian asiantuntijat ovat kritisoineet koululaitosta liiallisesta
muutoksesta, jossa ei pysy mukana oppilaat, eikä opettajat.
Turvallisten kyläkoulujen määrä on laskenut ja keskustan alueille suunnitellaan yhä
suurempia kouluyksiköitä.  Kouluihin haetaan yhteisopettajuusmallia ja luokattomia
opetustiloja, jolloin ryhmäkoko lähenee 75 oppilasta. Koulunkäynninohjaajien tarve kasvaa
jo nyt jatkuvasti ja oppilashuollon henkilöstön työt lisääntyvät.
Nopea avun saanti tulee olla kuntien keskeinen tavoite. Resursseja ja rahaa tulee lisätä
perusopetuksen ja toisen asteen terveydenhuoltoon. Yhä enemmän tulee kiinnittää
erityistä huomiota myös peruskoululaisten ja perheiden ongelmien varhaiseen
tunnistamiseen.
Mielestämme varhainen tunnistaminen ja panostaminen ennaltaehkäisevään työhön ja
juurisyihin puuttuminen ovat keskeisessä roolissa, jotta huolestuttava suunta saadaan
laskuun. 

Tarvitsemme lisää uudenlaisia ennaltaehkäiseviä toimintamalleja, koska tämänhetkiset
keinot eivät yksinään toimi. 
Koulupoliisien ja sosiaalityöntekijöiden kouluinfoja on lisätty mm. Islannissa. Tämä olisi
myös meillä kokeilun arvoinen idea.

Heikki Miettinen sairaanhoitaja, TtM
Aluevaltuuston varajäsen (sd)